Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2020.

Minna Lindgren: Aina on toivoa

Minna Lindgrenin Aina on toivoa (2020) oli samaan aikaan hulvaton ja ahdistusta herättävä. Teoksen taitava krittiikki sai miettimään muutosta sekä hyvästä että huonosta näkökulmasta. Tämä teos sai minut miettimään, miten yhdestä aiheesta voi kirjoittaa loputtomiin, kun siitä vain on sanottavaa. Sama aihe eli koulumaailman muutos pyöri koko teoksen ajan mukana, mutta se oli kiedottu viihdyttävään muotoon. Marja Vehmavarsi on oikea supersuorittaja ja opettajana hän kokee aliarvostusta joka suunnalta, mutta pitää silti kiinni itsestään ja mielipiteistään. Häntä ei lannistu kohtaamastaan väkivallasta, vaan purskuttaa eteenpäin pää pystyssä, mitä nyt räjähtää silloin tällöin mitä huvittavimmilla tavoilla. Marjan vanhempien tarina on mitä koskettavin. Teos on kuvaus inhimillisyyden löytämisestä nykyaikaisen tunteita turruttavan teknologiayhteiskunnan keskellä. Se on myös hätähuuto kauan vaiennettuun asiaan nimittäin opettajien kohteluun. Yhä enemmän nähdään koulun olevan vastuussa kasvatuks

Anna-Leena Härkönen: Jos joku kysyis multa

 "On sydämees painettu kynteni jäljet ja syliini iäksi nukuit ja katseessas vieläkin kuohuu se meri johon kanssani aikoinaan hukuit!" Ajattelin tehdä vaihteeksi runoteoksesta postauksen. Välillä tulee niitäkin luettua, mutta kaikki eivät aukea itselle niinkuin esimerkiksi tämä kyseinen teos eli Anna-Leena Härkösen Jos joku kysyis multa (1991). Runot ovat pääosin rakkausrunoja. Teos käsittelee monipuolisesti ihmissuhteita ja kivuliaitakin asioita kuten pettämistä ja vanhenemista. Runot ovat hyvin tunteellisia ja onnea vastaan löytyy aina myös tuskaa. Teos on samaan aikaan uhmaileva ja surullinen. Se tuntuu tuovan surun ja katkeruuden tunteet vihan muodossa ulos. Huutomerkit ja riimit tuovat runojen uhmaan vauhtia. Runoissa kaipaus johonkin henkilöön tai asiaan, kuten nuoruuteen, näyttäytyy vahvana. Monet runot ovat tarinamuotoon kirjoitettuja. Kokoelmasta löytyy myös Härkösen esikoisromaaniin Häräntappoaseeseen (1984) liittyviä runoja. Teos kiteyttää mielestäni hienosti sen,

Elena Ferrante: Loistava ystäväni

Viime päivityksestä on jo kulunut tovi. Sain luettua Elena Ferranten Napoli-sarjan ensimmäisen osan eli Loistava ystäväni (2016) ( L'amica geniale 2011) -romaanin, jota olen lukenut kesän lopulta asti. Teos on saanut kehuja ja se olikin mielestäni ihan hyvä.  Teos kertoo kahden tytön välisestä ystävyydestä ja heidän kasvamisestaan naisiksi. Teoksessa kuvataan tyttöjen lapsuutta ja nuoruutta, mutta varsinaisiksi aikuisiksi he eivät kerkeä ainakaan länsimaisella mittakaavalla kasvamaan. Tytöt kietoutuvat toisiinsa tavalla, mikä kohoaa teoksen kantavaksi voimaksi. Side on selittämätön ja vahvempi kuin siteet kehenkään muihin. Teos kuvaa eriarvoisuuden teemoja ja sitä, miten itsensä voi heittää hukkaan pysyäkseen elämässä kiinni. Teos raottaa ovia maailmaan, missä perhe on tärkein ja kunnia ansaittava. Teoksen päähenkilönä on Elena ja hänen mukanaan tarinassa kulkee hänen paras ystävänsä Lila. Lila on mielenkiintoinen ja salaperäinen persoona, josta on hankala saada otetta. Hän on hä

Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä

Sally Rooneyn Normaaleja ihmisiä (Normal People 2018) keskittyy kuvaamaan kahden nuoren epämääräistä suhdetta toisiinsa. Connell ihastuu Marianneen, mutta Marianne on koulussa hylkiö, joten Connell haluaa pitää heidän suhteensa salassa muilta. Myöhemmin asetelma muuttuu. "Sitten Marianne sanoo: Mä en ikinä teeskentelisi, etten tunne sua, Connell. Sen jälkeen hiljaisuus tihenee. Connell makaa hetken hiljaa. Hän itse tietenkin teeskentelee koulussa, ettei tunne Mariannea, mutta ei hänen ollut tarkoitus ottaa sitä esiin. Niin vain täytyy toimia. Jos muille selviäisi, mitä hän on tehnyt Mariannen kanssa salaa, vaikka on koulussa ollut niin kuin tätä ei olisikaan, hänen elämänsä olisi ohi." Teos tuo esiin sen, miten ihmissuhteet eivät ole useinkaan yksinkertaisia. Vuodesta toiseen ystävykset soutaavat ja huopaavat. Kirja oli kuitenkin hyvin mukaansatempaava, vaikka asetelma olikin aika yksinkertainen. Teos tuo esiin myös sen miten yhteiskuntaluokat vaikuttavat vieläkin niin monee

Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Tommi Kinnusen esikoisromaani  Neljäntienristeys (2014) oli itselle jälleen osoitus siitä, miten ei kannata asettaa ennakkoluuloja kirjallisuudelle - eikä muutoinkaan. Odotin romaanin yhtenä teemana olevan sodan, mutta sota olikin hyvin pienenä aiheena teoksessa. Sen sijaan romaani keskittyi kuvailemaan ihmissuhteita ja väärinymmärryksiä niissä. Neljäntienristeys kuvaa taitavasti ylpeyttä, mikä kuitenkin luhistuu kun kaiken loppuminen vie lopulta voiton. Teos sijoittuu Kuusamoon 1800- ja 1900-luvuille. Teos alkaa nuoren kätilön Marian kertomuksella. Hänen jälkeensä kertoo elämästään hänen tyttärensä Lahja. Lahjan pojan vaimo pääsee myös ääneen ja samoin Lahjan mies Onni. Romaani oli ällistyttävän kauniisti kirjoitettu. Se soljui eri sukupolvien kerronna välillä ja loi yhtenäisen tarinan, sellaisen jollaista harvoin arkielämässä saa yksittäinen ihminen muodostettua. Teos esitti henkilöiden eri näkökulmat, joiden avulla lukija sai kokonaiskuvan jota ihailla.  Kaiken keskipisteeksi muodo

Salla Simukka: Lukitut

" Ei varmasti ollut tarkoitus, että kukaan kuolisi, mutta niin kuitenkin kävi. Ei varmasti ollut tarkoitus, että kaikki menisi sellaiseksi kuin meni, mutta niin kuitenkin kävi ." Salla Simukan Lukitut (2020) luo rajun kuvan siitä, mitä tiede voi saada aikaan. Teos kertoo siitä, miten yhteiskunnan paras menee ihmisten vapauden edelle.Teoksessa joukko nuoria vangitaan rikoksita, joita he eivät ole vielä tehneet, mutta jotka heidän uskotaan tekevän tulevaisuudessa. Nuoret haetaan kotoa ilmoittamatta, eikä heille kerrota mistä on kyse.  Lukitut on YA-kirjallisuutta eli nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta. Se käsittelee myös seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identitettiä. Romaani oli viihdyttävä ja taitavasti kirjoitettu. Teoksessa vaihtelee kertoja ja sekaan on laitettu myös runoja. Kertojina toimivat Johannes, Vega, Meea, Oliver ja Kaspian. Nuoret luovat vankilassa yllättäviäkin suhteita keskenään ja kertovat toisilleen elämästään. Erityisesti Johanneksen, Oli

Sayaka Murata: Lähikaupan nainen

Sayaka Muratan Lähikaupan nainen  (2020) on lyhyt ja napakka romaani naisesta, joka ei mahdu yhteiskunnan hänelle valamaan muottiin. Sayaka Murata on Japanin merkittävimpiä nykykirjailijoita, ja hän on saanut useita palkintoja. Lähikaupan nainen on saanut maailmalla suurta suosiota. Romaanin päähenkilö Keiko on osa-aikatöissä lähikaupassa, mikä ihmetyttää hänen läheisiään. Vuodesta toiseen Keiko pysyy sinkkuna eikä hanki kunnollisia töitä. Keiko itse on tyytyväinen, mutta ongelmaksi muodostuu lähipiirin odotukset. Keiko ei ole kuin muut, vaan hän on arvoitus. Keiko joutuu ottamaan yllättävät keinot käyttöön, jotta hän olisi oikeanlainen nainen ja täydellinen yhteiskunnan ratas. Romaani sopii erityisesti niille, jotka haluavat lukea lyhyitä teoksia. Luin romaanin yhdessä illassa. Luen usein pidempiä teoksia, joten lyhyt romaani oli hyvää vaihtelua. Lähikaupan nainen oli viihdyttävä teos, joka sisällytti itseensä kritiikkiä japanilaista perhe-ja urakeskeistä kulttuuria kohtaan. "V

Saara Turunen: Rakkaudenhirviö

Saara Turusen Rakkaudenhirviö  (2015) on koskettava kuvaus nuoren naisen kasvusta ja suomalaisuudesta. Teos on voittanut Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2015. Teos kuvaa naisen hankalan kasvutarinan, kun hän etsii paikkaansa maailmassa sekä kadonnutta Jumalaa. Naisen äiti on uskovainen ja nainen häpeää häntä, sillä äiti on ankara kaikin puolin. Päähenkilö karkaa pois maasta pakoillen suomalaisuutta - ja äitiään. Kuitenkin elämä toisessa maassa ei tuo lohdun tunnetta. Kirja kuvaa synkkyyttä, masennusta ja syvään suohon uppoamista. Se kuitenkin myös hauskuuttaa lukijaa. Luvut ovat lyhyitä, mutta ne kokoavat nuoren naisen elämän palapelin täydellisesti. Rakkaudenhirviö kuvaa normaaleja nuoren naisen kasvuun liittyviä asioita, kuten itsensä vertaamista muihin. Päähenkilön maailmankuva on kuitenkin normaalia synkempi: "Kun katselen heitä, mieleeni tulee se prinsessa, joka ei pystynyt nukkumaan, koska tunsi herneen sadan patjan alta. Uskon, että hekin varmasti heräisivät hernee

Elena Ferrante: Tyttären varjo

Italialaisen salanimellä toimivan kirjailijan Elena Ferranten Tyttären varjo ( La figlia oscura 2006) on kuvaus äidin ristiriitaisista tunteista omaa äitiyttään kohtaan. Päähenkilö Leda on 48-vuotias nainen, jolla on kaksi täysi-ikäistä tytärtä. Leda tuntee kamppailleensa omien unelmiensa ja tyrärtensä kasvattamisen välillä. Kirja on synkkä kuvaus siitä, miten äitiys näyttäytyy koko elämää ohjaavana vastuuna. Ledan mies etenee urallaan ja samoin hänen tyttärensä. Leda taas on toinen jalka oven välissä ja toinen kotona. Hän kokee olevansa se, jolta pyydetään, mutta joka ei itse saa. Hän kokee kuitenkin valinneensa tyttärensä, koska se on tehnyt hänet onnelliseksi. Silti välillä hän tuntee uhranneensa liikaa. Romaani kertoo Ledan lomamatkasta, jolla hän tutustuu Ninaan ja tämän perheeseen. Ninan lapsi Elena ja tämän ruma nukke herättävät Ledan huomion. Leda viettää päivän toisensa perään rannalla seuraten Ninan perheen elämää ja yrittäen kaivaa siitä esiin kaiken mahdollisen.  "Ko

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

Pajtim Statovcin esikoisromaani  Kissani Jugoslavia (2014) on palkittu Helsingin sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Teoksessa ovat päähenkilöinä albaanityttö Emine ja hänen poikansa Bekim. Emine naitetaan miehelle, jonka hän on vain kerran tavannut. Bekim kasvaa Suomessa, jonne Emine ja hänen miehensä ovat päätyneet pakoon levottomuuksia. Teos kertoo taitavasti ulkomaalaisen ulkopuolisuudesta Suomessa ja kulttuurieroista. Teos kritisoi vääränlaista itsekästä isänmaallisuutta ja kysyy miksi suomalaiset eivät halua auttaa hädässä kärsiviä, kun se ei ole heiltä pois. "Maassa maan tavalla" onkin osittain kulunut virsi, sillä jokaisella tulisi olla oikeus totetuttaa kulttuuriaan, kuten syödä sormin. Suomessa runsas alkoholinkäyttö nähdään normaalina ja hyväksyttävänä, vaikka se aiheuttaa niin runsaasti ongelmia. Etenkin nuorten kohdalla se hyväksytään, mutta teos saa pohtimaan, että miksi. Miksi joku pilaisi elämänsä tahallaan alkoholilla, kun toiset karkaavat sotaa, ja tekevät ka

Deborah Harkness: Lumottu

Deborah Harknessin Lumottu  (2012) ( A Discovery of Witches 2011) on taianomainen trilogian ensimmäinen osa. Se on fantasiaromaani noidista, vampyyreistä ja demoneista. Teos sisälsi ripauksen liikaa romantiikkaa makuuni, mutta se oli kuitenkin hauska ja täynnä toimintaa. Kun luen tai katson vampyyrisarjoja, mietin aina, onko niissä jotain uutta. Lumottu yllätti positiivisesti, sillä juoni ja tarina oli hyvin erilainen kuin yleensä. Suosittelen siis teosta lämpimästi. Teoksen päähenkilö Diana on jo aikuinen nainen eikä teini, kuten monissa vampyyrisarjoissa. Diana on historoitsija ja noita, joka rakastuu vampyyrimieheen, Matthewiin. Diana ei halua käyttää noituuttaan, vaan yrittää elää kuin normaalit ihmiset. Hän löytää salaperäisen vanhan kirjan kirjastosta, ja huomaa sen olevan noiduttu. Ei aikaakaan, kun hänen kotikaupunkinsa alkaa kuhista erilaisia olentoja, vampyyreja, noitia ja demoneita, mikä saa Dianan ja Matthewin varpailleen. Miksi noiduttu kirja kiinnostaa niin monia? Alka

Pajtim Statovci - Bolla

"Ajaessani ulos kaupungista tajuan olleeni koko elämäni ajan odottaja. Jotkut ihmiset ovat sellaisia. He odottaavat, kulkevat huoneesta toiseen ja odottavat, he itkevät ja odottavat, istuvat nojatuolissa ja odottavat, he odottavat naimisiinpääsyä, he odottavat vanhemmaksi tuloa, he odottavat että heidän lapsensa valmistuisivat ammattiin, he odottavat että ruoka valmistuu, että tulee viikonloppu, että työstä saa enemmän rahaa.   Sitten on heitä, jotka eivät odota vaan tekevät, heitä jotka osaavat pyytää ja niin heille annetaan, heitä jotka eivät tiedä mitä odottaminen on, heitä jotka valmistuvat koulusta, pariutuvat, synnyttävät ja tekevät herkeämättä työtä ja ottavat sen, mikä heille kuuluu." Pajtim Statovcin Bolla  (2019) on kauniisti kirjoitettu kuvaus rakkaudesta kahden miehen välillä Kosovon sodan aikoina. Päähenkilöllä Arsimilla on uskollinen vaimo Ajshe, mutta hän ei pysty olemaan onnellinen. Hän rakastuu Milošiin, mutta sodan tullessa he joutuvat toisistaan eroon. Ar

Laura Lindstedt: Oneiron

Laura Lindstedtin Finlandia -palkinnon saanut  Oneiron (2015) hurmaa lukijan ennennäkemättömällä tavalla. Seitsemän eri-ikäistä naista päätyvät valkoiseen tilaan, jossa tunteet katoavat. Jokaisella heistä on oma tarinansa, jonka lukija haluaa palavasti kuulla. Lindstedt kietoo lukijan taitavasti pauloihinsa ja teos yllättää vielä aivan loppumetreillä. "Kuusi naista kulkee sinua kohti valkoisessa tyhjyydessä. Säpsähdät kuin havahtuisit unesta, käännyt ympäri, katsot sivuillesi, ylös ja alas. Et näe mitään mihin voisit katseesi kiinnittää, mitään ei ole, paitsi tuo merkillinen yhä lähemmäs leijuva seurakunta."  Pidin romaanista erityisesti sen omatakeisuuden takia. Alkuvaiheilla juoni veti mukaansa, keskivaiheilla luin teosta hieman hitaammin ja lopussa jännitys taas tiivistyi. Oneiron ottaa aktiivisesti kantaa naisen asemaan sekä uskontokysymyksiin. Lindstedt on käyttänyt aikaa teoksen kirjoittamiseen ja viimeistelyyn. Teoksessa leikitään erilaisilla kirjoittamisen tavo