Siirry pääsisältöön

Salla Simukka: Lukitut


"Ei varmasti ollut tarkoitus, että kukaan kuolisi,
mutta niin kuitenkin kävi.
Ei varmasti ollut tarkoitus, että kaikki menisi
sellaiseksi kuin meni, mutta niin kuitenkin kävi."

Salla Simukan Lukitut (2020) luo rajun kuvan siitä, mitä tiede voi saada aikaan. Teos kertoo siitä, miten yhteiskunnan paras menee ihmisten vapauden edelle.Teoksessa joukko nuoria vangitaan rikoksita, joita he eivät ole vielä tehneet, mutta jotka heidän uskotaan tekevän tulevaisuudessa. Nuoret haetaan kotoa ilmoittamatta, eikä heille kerrota mistä on kyse. Lukitut on YA-kirjallisuutta eli nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta. Se käsittelee myös seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identitettiä.

Romaani oli viihdyttävä ja taitavasti kirjoitettu. Teoksessa vaihtelee kertoja ja sekaan on laitettu myös runoja. Kertojina toimivat Johannes, Vega, Meea, Oliver ja Kaspian. Nuoret luovat vankilassa yllättäviäkin suhteita keskenään ja kertovat toisilleen elämästään. Erityisesti Johanneksen, Oliverin ja Meean suhde toisiinsa näyttäytyy mielenkiintoisena. Vega on myös mielenkiintoinen persoona, joka joutuu tuottamaan Kaspianille omalla tavallaan pettymyksen. Nuoret ovat kaikki niin erilaisia ja eri lähtökohdista, mutta vankila tuo heidät yhteen eikä heillä ole muita kuin toisensa joihin turvautua, sillä ulkopuolinen maailma on heiltä täysin suljettu. He ovat täysin yksin, eivätkä pääse pois ennen kuin ovat tunnustaneet rikoksensa - joita eivät ole vielä tehneet. Tämä herättää lukijassakin suurta turhautumista. Romaani nostaa esiin epäoikeudenmukaisuutta, mikä näkyy myös vankilan hierarkiassa. Jaksavatko nuoret pitää yhtä vai kääntyvätkö he toisiaan vastaan?

Romaani muistuttaa Simukan Lumikki-sarjaa jonkin verran, ja jännityksen tiivistäminen onkin Simukalla hallussa. Odotinkin kovasti loppuratkaisua ja selitystä kaikelle. Joku nuorista kuolee mutta kuka ja miksi? Miten pitkälle vapauden takia ollaan valmiita menemään?



Xx Bella

Salla Simukka - Lukitut (2020)
Tammi, 284

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Castamarin keittäjätär

 Hei taas pitkästä aikaa! Päätin tehdä uuden aluevaltauksen, eli kirjoittaa arvostelun Netflix-sarjasta Castamarin keittäjätär . Katsoin sen putkeen viime viikolla, sillä siinä oli vain yksi kausi. Castamarin keittäjätär sijoittuu 1700-luvun Madridiin, joten sen kielenä on espanja. Sarja pohjautuu Fernando J. Múñezin samannimiseen romaaniin. Päähenkilönä on nuori nainen, Clara Belmonte, joka ajautuu keittäjäksi Castamareille. Leskeksi jäänyt Diego de Castamar alkaa tuntea helliä tunteita keittäjää kohtaan. Heidän suhteensa on kuitenkin mahdoton. Clara kuvataan lähes täydellisenä henkilönä, joka pelastaa muita tilanteissa kuin tilanteissa. Hän tietää aina mitä tehdä oli kyse sitten ruoanlaitosta tai lääkitsemisestä. Kuitenkin myös Claralla on heikkoutensa. Mielestäni päähenkilö on välillä liiankin täydellinen, älykkö, joka taitaa kaiken. Sarja on mukaansatempaava, sillä henkilöt ovat aitoja ja heihin tutustuu vähitellen. Ikävä kyllä sarja päättyy juuri kun hahmoihin on päässyt tutus...

Mirkka Torikka - Rakas katastrofini

Mirkka Torikan omaelämäkerta  Rakas katastrofini (2023) on syvällinen kuvaus vaikeasta parisuhteesta, toisen ihmisen kannattelemisesta sekä elämisestä hometalohelvetin keskellä pienten lasten kanssa. Mirkka on ollut vahva jo pienestä pitäen:  "Opin, että jos hevonen uhkasi juosta laitumella päälle, ikinä ei saisi väistää, sillä se väistäisi todennäköisesti samaan suuntaan. Uhkaa kohti tuli aina kävellä suoraan." Mirkka näyttäytyy teoksessa sopeutuvaisena persoonana, joka mukautuu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kaupungissa on ollut mieluista asua, mutta hän muuttaa silti mielellään maalle, vaikka miehen vanhempien kalustuskaan ei omaa silmää miellytä. Mirkka joutuu vastaamaan perheestä ja kodista yksin, mutta senkin taakan hän suorittaa urheasti, ja toivoo parasta. Kun tietää ennestään, mitä tulee tapahtumaan, niin kaikki selittelyt voivat kuulostaa naiiveilta. Jälkiviisastelu on kuitenkin turhaa ja usein ihminen toivoo kaiken kääntyvän hyväksi lopulta. Mirkka yrittää kannat...

Maria Peura - Esikoinen

Maria Peuran Esikoinen (2023) on niitä kirjoja, jotka jokaisen tulisi lukea. Peura on tunnettu tabuaiheistaan, ja tämän autofiktiivisen romaanin pystyvät herkemmätkin lukemaan. Teos koskettaa etenkin äitejä, ja on myös lohdullinen. Kirjan päähenkilö, Maria, on saanut pienestä asti kokea väkivaltaa ja toruja äitinsä suunnalta. Äidin rakkaus taas on ollut paras asia hänen lapsuudessaan, ja hän janoaa sitä edelleen keski-ikäisenä, kun äiti on jo vanha ja muistisairas. Hän haluaisi äidin muistavan tekonsa ja ehkä jopa pyytävän anteeksi, mutta toisaalta hän on hyväksynyt asian. Maria ei ole katkera, ei syyttävä, ei pettynyt. Hän on vain rakkauden kipeä ja pyrkii antamaan esikoispojalleen puolestaan hyvän ja hellän lapsuuden. Mutta poika sijoitetaan laitokseen. Teos kuvaa suoraan ja kauniisti traumojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. "Saan kirjeistä selville, että alussa äiti on rakastanut isää. Ja isä on rakastanut äitiä. Sanotaan, että lapsen todellinen koti on vanhempien parisuhd...