Siirry pääsisältöön

Anna-Leena Härkönen: Jos joku kysyis multa


 "On sydämees painettu kynteni jäljet

ja syliini iäksi nukuit

ja katseessas vieläkin kuohuu se meri

johon kanssani aikoinaan hukuit!"


Ajattelin tehdä vaihteeksi runoteoksesta postauksen. Välillä tulee niitäkin luettua, mutta kaikki eivät aukea itselle niinkuin esimerkiksi tämä kyseinen teos eli Anna-Leena Härkösen Jos joku kysyis multa (1991).

Runot ovat pääosin rakkausrunoja. Teos käsittelee monipuolisesti ihmissuhteita ja kivuliaitakin asioita kuten pettämistä ja vanhenemista. Runot ovat hyvin tunteellisia ja onnea vastaan löytyy aina myös tuskaa. Teos on samaan aikaan uhmaileva ja surullinen. Se tuntuu tuovan surun ja katkeruuden tunteet vihan muodossa ulos.

Huutomerkit ja riimit tuovat runojen uhmaan vauhtia. Runoissa kaipaus johonkin henkilöön tai asiaan, kuten nuoruuteen, näyttäytyy vahvana. Monet runot ovat tarinamuotoon kirjoitettuja. Kokoelmasta löytyy myös Härkösen esikoisromaaniin Häräntappoaseeseen (1984) liittyviä runoja.

Teos kiteyttää mielestäni hienosti sen, mitä runoudelta tulisi saada. Se käsittelee kipeitäkin asioita rohkeasti ja ajoittain kepeästi. 


Xx Bella


Anna-Leena Härkönen - Jos joku kysyis multa (1991)

Otava, 59 sivua



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Castamarin keittäjätär

 Hei taas pitkästä aikaa! Päätin tehdä uuden aluevaltauksen, eli kirjoittaa arvostelun Netflix-sarjasta Castamarin keittäjätär . Katsoin sen putkeen viime viikolla, sillä siinä oli vain yksi kausi. Castamarin keittäjätär sijoittuu 1700-luvun Madridiin, joten sen kielenä on espanja. Sarja pohjautuu Fernando J. Múñezin samannimiseen romaaniin. Päähenkilönä on nuori nainen, Clara Belmonte, joka ajautuu keittäjäksi Castamareille. Leskeksi jäänyt Diego de Castamar alkaa tuntea helliä tunteita keittäjää kohtaan. Heidän suhteensa on kuitenkin mahdoton. Clara kuvataan lähes täydellisenä henkilönä, joka pelastaa muita tilanteissa kuin tilanteissa. Hän tietää aina mitä tehdä oli kyse sitten ruoanlaitosta tai lääkitsemisestä. Kuitenkin myös Claralla on heikkoutensa. Mielestäni päähenkilö on välillä liiankin täydellinen, älykkö, joka taitaa kaiken. Sarja on mukaansatempaava, sillä henkilöt ovat aitoja ja heihin tutustuu vähitellen. Ikävä kyllä sarja päättyy juuri kun hahmoihin on päässyt tutus...

Mirkka Torikka - Rakas katastrofini

Mirkka Torikan omaelämäkerta  Rakas katastrofini (2023) on syvällinen kuvaus vaikeasta parisuhteesta, toisen ihmisen kannattelemisesta sekä elämisestä hometalohelvetin keskellä pienten lasten kanssa. Mirkka on ollut vahva jo pienestä pitäen:  "Opin, että jos hevonen uhkasi juosta laitumella päälle, ikinä ei saisi väistää, sillä se väistäisi todennäköisesti samaan suuntaan. Uhkaa kohti tuli aina kävellä suoraan." Mirkka näyttäytyy teoksessa sopeutuvaisena persoonana, joka mukautuu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kaupungissa on ollut mieluista asua, mutta hän muuttaa silti mielellään maalle, vaikka miehen vanhempien kalustuskaan ei omaa silmää miellytä. Mirkka joutuu vastaamaan perheestä ja kodista yksin, mutta senkin taakan hän suorittaa urheasti, ja toivoo parasta. Kun tietää ennestään, mitä tulee tapahtumaan, niin kaikki selittelyt voivat kuulostaa naiiveilta. Jälkiviisastelu on kuitenkin turhaa ja usein ihminen toivoo kaiken kääntyvän hyväksi lopulta. Mirkka yrittää kannat...

Maria Peura - Esikoinen

Maria Peuran Esikoinen (2023) on niitä kirjoja, jotka jokaisen tulisi lukea. Peura on tunnettu tabuaiheistaan, ja tämän autofiktiivisen romaanin pystyvät herkemmätkin lukemaan. Teos koskettaa etenkin äitejä, ja on myös lohdullinen. Kirjan päähenkilö, Maria, on saanut pienestä asti kokea väkivaltaa ja toruja äitinsä suunnalta. Äidin rakkaus taas on ollut paras asia hänen lapsuudessaan, ja hän janoaa sitä edelleen keski-ikäisenä, kun äiti on jo vanha ja muistisairas. Hän haluaisi äidin muistavan tekonsa ja ehkä jopa pyytävän anteeksi, mutta toisaalta hän on hyväksynyt asian. Maria ei ole katkera, ei syyttävä, ei pettynyt. Hän on vain rakkauden kipeä ja pyrkii antamaan esikoispojalleen puolestaan hyvän ja hellän lapsuuden. Mutta poika sijoitetaan laitokseen. Teos kuvaa suoraan ja kauniisti traumojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. "Saan kirjeistä selville, että alussa äiti on rakastanut isää. Ja isä on rakastanut äitiä. Sanotaan, että lapsen todellinen koti on vanhempien parisuhd...