Siirry pääsisältöön

Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä


Sally Rooneyn Normaaleja ihmisiä (Normal People 2018) keskittyy kuvaamaan kahden nuoren epämääräistä suhdetta toisiinsa. Connell ihastuu Marianneen, mutta Marianne on koulussa hylkiö, joten Connell haluaa pitää heidän suhteensa salassa muilta. Myöhemmin asetelma muuttuu.

"Sitten Marianne sanoo: Mä en ikinä teeskentelisi, etten tunne sua, Connell. Sen jälkeen hiljaisuus tihenee. Connell makaa hetken hiljaa. Hän itse tietenkin teeskentelee koulussa, ettei tunne Mariannea, mutta ei hänen ollut tarkoitus ottaa sitä esiin. Niin vain täytyy toimia. Jos muille selviäisi, mitä hän on tehnyt Mariannen kanssa salaa, vaikka on koulussa ollut niin kuin tätä ei olisikaan, hänen elämänsä olisi ohi."

Teos tuo esiin sen, miten ihmissuhteet eivät ole useinkaan yksinkertaisia. Vuodesta toiseen ystävykset soutaavat ja huopaavat. Kirja oli kuitenkin hyvin mukaansatempaava, vaikka asetelma olikin aika yksinkertainen. Teos tuo esiin myös sen miten yhteiskuntaluokat vaikuttavat vieläkin niin moneen eri asiaan. Mariannen perhe on rikas, kun taas Connell on köyhistä oloista kotoisin.

Mariannen ja Connellin suhdetta hankaloittavat Mariannen aiemmat traumat ja Connellin vaikeus lukea häntä. Kumpikaan ei halua suoraan ilmaista halua olla toisen kanssa, ja sanomattomat lauseet vievät heitä eri suuntiin, kunnes kaikki sanomaton on pakko päästää ilmoille.

Xx Bella


Sally Rooney - Normaaleja ihmisiä (2020)

Otava, 257 sivua

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Castamarin keittäjätär

 Hei taas pitkästä aikaa! Päätin tehdä uuden aluevaltauksen, eli kirjoittaa arvostelun Netflix-sarjasta Castamarin keittäjätär . Katsoin sen putkeen viime viikolla, sillä siinä oli vain yksi kausi. Castamarin keittäjätär sijoittuu 1700-luvun Madridiin, joten sen kielenä on espanja. Sarja pohjautuu Fernando J. Múñezin samannimiseen romaaniin. Päähenkilönä on nuori nainen, Clara Belmonte, joka ajautuu keittäjäksi Castamareille. Leskeksi jäänyt Diego de Castamar alkaa tuntea helliä tunteita keittäjää kohtaan. Heidän suhteensa on kuitenkin mahdoton. Clara kuvataan lähes täydellisenä henkilönä, joka pelastaa muita tilanteissa kuin tilanteissa. Hän tietää aina mitä tehdä oli kyse sitten ruoanlaitosta tai lääkitsemisestä. Kuitenkin myös Claralla on heikkoutensa. Mielestäni päähenkilö on välillä liiankin täydellinen, älykkö, joka taitaa kaiken. Sarja on mukaansatempaava, sillä henkilöt ovat aitoja ja heihin tutustuu vähitellen. Ikävä kyllä sarja päättyy juuri kun hahmoihin on päässyt tutus...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mirkka Torikka - Rakas katastrofini

Mirkka Torikan omaelämäkerta  Rakas katastrofini (2023) on syvällinen kuvaus vaikeasta parisuhteesta, toisen ihmisen kannattelemisesta sekä elämisestä hometalohelvetin keskellä pienten lasten kanssa. Mirkka on ollut vahva jo pienestä pitäen:  "Opin, että jos hevonen uhkasi juosta laitumella päälle, ikinä ei saisi väistää, sillä se väistäisi todennäköisesti samaan suuntaan. Uhkaa kohti tuli aina kävellä suoraan." Mirkka näyttäytyy teoksessa sopeutuvaisena persoonana, joka mukautuu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kaupungissa on ollut mieluista asua, mutta hän muuttaa silti mielellään maalle, vaikka miehen vanhempien kalustuskaan ei omaa silmää miellytä. Mirkka joutuu vastaamaan perheestä ja kodista yksin, mutta senkin taakan hän suorittaa urheasti, ja toivoo parasta. Kun tietää ennestään, mitä tulee tapahtumaan, niin kaikki selittelyt voivat kuulostaa naiiveilta. Jälkiviisastelu on kuitenkin turhaa ja usein ihminen toivoo kaiken kääntyvän hyväksi lopulta. Mirkka yrittää kannat...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maria Peura - Esikoinen

Maria Peuran Esikoinen (2023) on niitä kirjoja, jotka jokaisen tulisi lukea. Peura on tunnettu tabuaiheistaan, ja tämän autofiktiivisen romaanin pystyvät herkemmätkin lukemaan. Teos koskettaa etenkin äitejä, ja on myös lohdullinen. Kirjan päähenkilö, Maria, on saanut pienestä asti kokea väkivaltaa ja toruja äitinsä suunnalta. Äidin rakkaus taas on ollut paras asia hänen lapsuudessaan, ja hän janoaa sitä edelleen keski-ikäisenä, kun äiti on jo vanha ja muistisairas. Hän haluaisi äidin muistavan tekonsa ja ehkä jopa pyytävän anteeksi, mutta toisaalta hän on hyväksynyt asian. Maria ei ole katkera, ei syyttävä, ei pettynyt. Hän on vain rakkauden kipeä ja pyrkii antamaan esikoispojalleen puolestaan hyvän ja hellän lapsuuden. Mutta poika sijoitetaan laitokseen. Teos kuvaa suoraan ja kauniisti traumojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. "Saan kirjeistä selville, että alussa äiti on rakastanut isää. Ja isä on rakastanut äitiä. Sanotaan, että lapsen todellinen koti on vanhempien parisuhd...
Lähetä kommentti
Lue lisää