Siirry pääsisältöön

Saara Turunen: Rakkaudenhirviö


Saara Turusen Rakkaudenhirviö (2015) on koskettava kuvaus nuoren naisen kasvusta ja suomalaisuudesta. Teos on voittanut Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2015. Teos kuvaa naisen hankalan kasvutarinan, kun hän etsii paikkaansa maailmassa sekä kadonnutta Jumalaa. Naisen äiti on uskovainen ja nainen häpeää häntä, sillä äiti on ankara kaikin puolin. Päähenkilö karkaa pois maasta pakoillen suomalaisuutta - ja äitiään. Kuitenkin elämä toisessa maassa ei tuo lohdun tunnetta.


Kirja kuvaa synkkyyttä, masennusta ja syvään suohon uppoamista. Se kuitenkin myös hauskuuttaa lukijaa. Luvut ovat lyhyitä, mutta ne kokoavat nuoren naisen elämän palapelin täydellisesti. Rakkaudenhirviö kuvaa normaaleja nuoren naisen kasvuun liittyviä asioita, kuten itsensä vertaamista muihin. Päähenkilön maailmankuva on kuitenkin normaalia synkempi:

"Kun katselen heitä, mieleeni tulee se prinsessa, joka ei pystynyt nukkumaan, koska tunsi herneen sadan patjan alta. Uskon, että hekin varmasti heräisivät herneen aiheuttamaan häiriöön. Minä olen puolestani aivan toisenlainen. Tein kerran kokeenkin. Laitan patjan alle perunan, koska talostamme ei löydy yhtään hernettä. Nukun kuin tukki aamuun asti, vaikka patjoja on sadan sijasta vain yksi. Olen pettynyt. Minusta ei koskaan tule oikeaa prinsessaa."

Romaani vertaa suomalaisuutta muihin kulttuureihin ja paljastaa sen haitat. Taas yksi kaunokirjallinen teos, joka kuvaa suomalaisuuden negatiivisia puolia. Toisaalta kritiikki on osuvaakin. Ehkä vielä hyviäkin puolia tuodaan esiin, kuten suomalaisten rehellisyys?

Xx Bella


Saara Turunen - Rakkaudenhirviö (2015)
Tammi, 441 sivua

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Castamarin keittäjätär

 Hei taas pitkästä aikaa! Päätin tehdä uuden aluevaltauksen, eli kirjoittaa arvostelun Netflix-sarjasta Castamarin keittäjätär . Katsoin sen putkeen viime viikolla, sillä siinä oli vain yksi kausi. Castamarin keittäjätär sijoittuu 1700-luvun Madridiin, joten sen kielenä on espanja. Sarja pohjautuu Fernando J. Múñezin samannimiseen romaaniin. Päähenkilönä on nuori nainen, Clara Belmonte, joka ajautuu keittäjäksi Castamareille. Leskeksi jäänyt Diego de Castamar alkaa tuntea helliä tunteita keittäjää kohtaan. Heidän suhteensa on kuitenkin mahdoton. Clara kuvataan lähes täydellisenä henkilönä, joka pelastaa muita tilanteissa kuin tilanteissa. Hän tietää aina mitä tehdä oli kyse sitten ruoanlaitosta tai lääkitsemisestä. Kuitenkin myös Claralla on heikkoutensa. Mielestäni päähenkilö on välillä liiankin täydellinen, älykkö, joka taitaa kaiken. Sarja on mukaansatempaava, sillä henkilöt ovat aitoja ja heihin tutustuu vähitellen. Ikävä kyllä sarja päättyy juuri kun hahmoihin on päässyt tutus...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mirkka Torikka - Rakas katastrofini

Mirkka Torikan omaelämäkerta  Rakas katastrofini (2023) on syvällinen kuvaus vaikeasta parisuhteesta, toisen ihmisen kannattelemisesta sekä elämisestä hometalohelvetin keskellä pienten lasten kanssa. Mirkka on ollut vahva jo pienestä pitäen:  "Opin, että jos hevonen uhkasi juosta laitumella päälle, ikinä ei saisi väistää, sillä se väistäisi todennäköisesti samaan suuntaan. Uhkaa kohti tuli aina kävellä suoraan." Mirkka näyttäytyy teoksessa sopeutuvaisena persoonana, joka mukautuu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kaupungissa on ollut mieluista asua, mutta hän muuttaa silti mielellään maalle, vaikka miehen vanhempien kalustuskaan ei omaa silmää miellytä. Mirkka joutuu vastaamaan perheestä ja kodista yksin, mutta senkin taakan hän suorittaa urheasti, ja toivoo parasta. Kun tietää ennestään, mitä tulee tapahtumaan, niin kaikki selittelyt voivat kuulostaa naiiveilta. Jälkiviisastelu on kuitenkin turhaa ja usein ihminen toivoo kaiken kääntyvän hyväksi lopulta. Mirkka yrittää kannat...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maria Peura - Esikoinen

Maria Peuran Esikoinen (2023) on niitä kirjoja, jotka jokaisen tulisi lukea. Peura on tunnettu tabuaiheistaan, ja tämän autofiktiivisen romaanin pystyvät herkemmätkin lukemaan. Teos koskettaa etenkin äitejä, ja on myös lohdullinen. Kirjan päähenkilö, Maria, on saanut pienestä asti kokea väkivaltaa ja toruja äitinsä suunnalta. Äidin rakkaus taas on ollut paras asia hänen lapsuudessaan, ja hän janoaa sitä edelleen keski-ikäisenä, kun äiti on jo vanha ja muistisairas. Hän haluaisi äidin muistavan tekonsa ja ehkä jopa pyytävän anteeksi, mutta toisaalta hän on hyväksynyt asian. Maria ei ole katkera, ei syyttävä, ei pettynyt. Hän on vain rakkauden kipeä ja pyrkii antamaan esikoispojalleen puolestaan hyvän ja hellän lapsuuden. Mutta poika sijoitetaan laitokseen. Teos kuvaa suoraan ja kauniisti traumojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. "Saan kirjeistä selville, että alussa äiti on rakastanut isää. Ja isä on rakastanut äitiä. Sanotaan, että lapsen todellinen koti on vanhempien parisuhd...
Lähetä kommentti
Lue lisää