Siirry pääsisältöön

Deborah Harkness: Lumottu

Deborah Harknessin Lumottu (2012) (A Discovery of Witches 2011) on taianomainen trilogian ensimmäinen osa. Se on fantasiaromaani noidista, vampyyreistä ja demoneista. Teos sisälsi ripauksen liikaa romantiikkaa makuuni, mutta se oli kuitenkin hauska ja täynnä toimintaa. Kun luen tai katson vampyyrisarjoja, mietin aina, onko niissä jotain uutta. Lumottu yllätti positiivisesti, sillä juoni ja tarina oli hyvin erilainen kuin yleensä. Suosittelen siis teosta lämpimästi.

Teoksen päähenkilö Diana on jo aikuinen nainen eikä teini, kuten monissa vampyyrisarjoissa. Diana on historoitsija ja noita, joka rakastuu vampyyrimieheen, Matthewiin. Diana ei halua käyttää noituuttaan, vaan yrittää elää kuin normaalit ihmiset. Hän löytää salaperäisen vanhan kirjan kirjastosta, ja huomaa sen olevan noiduttu. Ei aikaakaan, kun hänen kotikaupunkinsa alkaa kuhista erilaisia olentoja, vampyyreja, noitia ja demoneita, mikä saa Dianan ja Matthewin varpailleen. Miksi noiduttu kirja kiinnostaa niin monia? Alkaa seikkailu, josta ei puutu draamaa ja juonenkäänteitä. Eri olennot eivät siedä toisiaan, joten Dianan ja Matthewin suhde on alusta asti vaarallinen, ja herättää negatiivista huomiota. 

Diana pyrkii olemaan käyttämättä voimiaan, mutta ne huokuvat hänestä:
"Diana Bishopin keho tihkui valoa, joka kohosi ihohuokosista ja ympäröi hänet. Valo oli niin vaaleansinistä että sitä saattoi pitää valkoisena, ja se muodosti ensiksi pilvimäisen harson joka pysyi muutaman sekunnin ajan tiiviisti noidan ympärillä. Nainen näytti kimmeltävän. Matthew pudisti epäuskoisesti päätään. Se oli mahdotonta. Oli kulunut satoja vuosia siitä, kun hän oli viimeksi nähnyt noidan huokuvan valoa."

Romaanista löytyy monia hauskoja yksityiskohtia, joten Harknessilla on selvästi mielikuvitus laukannut sitä kirjoittaessa. Harkness sitoo teoksen hauskasti historiaan ja kirjoittaa taitavasti vampyyreista, jotka tuovat mieleen sudet.





Harmi, ettei suomennoksia muista trilogian osista ole. Toivon saavani englanninkieleiset jatko-osat käsiini. Lukiessani teosta, mieleeni muistui, että olin katsonut Lumotusta on myös sarjan HBO:ssa (A Discovery of Witches) pari vuotta sitten. Myös sarja oli todella koukuttava. Silloin kausia oli vain yksi, mutta en tiedä nykyhetken tilannetta.

Xx Bella

Deborah Harkness - Lumottu (2012)
WSOY, 644 sivua
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Suomela - Pioneja ja peitetarinoita

 Luin hetki sitten tämän Blooming you sarjan ensimmäisen osan, ja nyt vuorossa on toinen osa eli Laura Suomelan Pioneja ja peitetarinoita. Ensimmäiset 50 sivua keskittyvät osin edellisen teoksen kertaamiseen, mikä on hieman outoa, mutta ilmeisesti tarinan etenemisen kannalta tärkeää. Teos lähtee hitaasti käyntiin, toisin kuin ensimmäinen osa. Kuitenkin huumoria löytyy alusta asti, jolloin alku ei tunnu niin tylsältä.  Teoksen ongelmat ja juonenkäänteet eivät tunnu kovin isoilta. Laura tuntuu olevan taitava kaikessa ja hänen uusi uransa on lähtenyt nousukiitoon. Hänen edellisestä ammatistaan sosiaalialalla on hyötyä myös kukkakaupan päivän erilaisissa käänteissä. Loppua kohden juonenkäänteet lisääntyvät ja tarinankerronta on vauhdikkaampaa. Ehkä teos olisi voinut olla pidempi tai juonenkäänteet olisivat voineet tulla jo aikaisemmin. Toisaalta on hyvä, että teoksessa ei ole yllä jännitys koko aikaa, vaan vasta lopussa, niin teosta ei kahmi väkisin läpi lopputuloksen toivossa. Ro...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Castamarin keittäjätär

 Hei taas pitkästä aikaa! Päätin tehdä uuden aluevaltauksen, eli kirjoittaa arvostelun Netflix-sarjasta Castamarin keittäjätär . Katsoin sen putkeen viime viikolla, sillä siinä oli vain yksi kausi. Castamarin keittäjätär sijoittuu 1700-luvun Madridiin, joten sen kielenä on espanja. Sarja pohjautuu Fernando J. Múñezin samannimiseen romaaniin. Päähenkilönä on nuori nainen, Clara Belmonte, joka ajautuu keittäjäksi Castamareille. Leskeksi jäänyt Diego de Castamar alkaa tuntea helliä tunteita keittäjää kohtaan. Heidän suhteensa on kuitenkin mahdoton. Clara kuvataan lähes täydellisenä henkilönä, joka pelastaa muita tilanteissa kuin tilanteissa. Hän tietää aina mitä tehdä oli kyse sitten ruoanlaitosta tai lääkitsemisestä. Kuitenkin myös Claralla on heikkoutensa. Mielestäni päähenkilö on välillä liiankin täydellinen, älykkö, joka taitaa kaiken. Sarja on mukaansatempaava, sillä henkilöt ovat aitoja ja heihin tutustuu vähitellen. Ikävä kyllä sarja päättyy juuri kun hahmoihin on päässyt tutus...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anna-Leena Härkönen - Huomenna hän ei tule

 Anna-Leena Härkösen Huomenna hän ei tule (2023) kertoo yksinäisestä eläkeläisestä Elsasta, joka päätyy ostamaan rahalla rakkautta. Elsan mies Hannu on kuollut ja Elsa oli ollut onneton hänen kanssaan pettämisen takia. Uutena vuotena Elsa pitää juhlat, joihin ei saavu kukaan. Tällöin hän tapaa seksityöntekijä Valtterin. Lyhyt teos on täynnä elämänviisauksia. Teos käsittelee psykologisia ongelmia, mutta jättää lukijan pääteltäväksi asiat. Se ei selitä, vaan kertoo asioista, ripauttelee huomautuksia ja tulkintoja, mutta jättää lukijalle analyysin.  Elsan ystävät ovat erilaisia: Kylli on suorastaan toksisen positiivinen ja Riitta on aina allapäin. Elsan on ollut vaikea löytää omanlaistaan ihmistä eikä hän tunnu tykkäävän kenestäkään. Valtteriin hän takertuu jo liikaakin. Elsa yrittää vain etsiä itseään ja käsitellä piilotettua vihaansa. Teos on humoristinen ja ronski. Se naurattaa ja pistää miettimään. Sopii kaiken ikäisille. " -Mikä sua surettaa? Kylli kysyi. -No. Hannu tietyst...
Lähetä kommentti
Lue lisää