Hei taas pitkästä aikaa! Päätin tehdä uuden aluevaltauksen, eli kirjoittaa arvostelun Netflix-sarjasta Castamarin keittäjätär. Katsoin sen putkeen viime viikolla, sillä siinä oli vain yksi kausi.
Castamarin keittäjätär sijoittuu 1700-luvun Madridiin, joten sen kielenä on espanja. Sarja pohjautuu Fernando J. Múñezin samannimiseen romaaniin. Päähenkilönä on nuori nainen, Clara Belmonte, joka ajautuu keittäjäksi Castamareille. Leskeksi jäänyt Diego de Castamar alkaa tuntea helliä tunteita keittäjää kohtaan. Heidän suhteensa on kuitenkin mahdoton.
Clara kuvataan lähes täydellisenä henkilönä, joka pelastaa muita tilanteissa kuin tilanteissa. Hän tietää aina mitä tehdä oli kyse sitten ruoanlaitosta tai lääkitsemisestä. Kuitenkin myös Claralla on heikkoutensa. Mielestäni päähenkilö on välillä liiankin täydellinen, älykkö, joka taitaa kaiken.
Sarja on mukaansatempaava, sillä henkilöt ovat aitoja ja heihin tutustuu vähitellen. Ikävä kyllä sarja päättyy juuri kun hahmoihin on päässyt tutustumaan kunnolla. Sarjan juoni perustuukin löyhästi henkilöhahmojen salaisuuksien paljastumiseen. Juoni ja sivujuonet ovat hyvin keksittyjä, tavallaan yksinkertaisia ja perinteisiä, mutta kuitenkin kekseliäisyydessään hauskoja, sekä sarjan ajalle sopivia.
Pidän historiallisista sarjoista ja elokuvista ja niin pidin myös Castamarin keittäjättärestä kovasti. Sarja on tehty romanttiseksi ja vaikka se antaa olettaa olevansa raaka, niin se ei sitä ole vahvasti. Väkivallalla ei herkutella, kuten monissa muissa sarjoissa, mutta sitä löytyy viihteen vuoksi. Väkivalta kuvataan yllättävän hienovaraisesti ja väkivaltakohtaukset ovat nopeasti ohi.
Sarjan puvustus ja kuvausmiljöö ovat kertakaikkisen upeita, kuvankauniita. Maisemat ja rakennukset uhkuvat rikkautta.
Lopetus sarjalle oli tyypillinen eli kiireessä väsätty ja yhtäkkinen.
Xx Bella
Kommentit
Lähetä kommentti