En lue jännitysromaaneja oikeastaan koskaan, mutta tämän jälkeen tulen varmasti lukemaan, ainakin Läckbergin teoksia. Kultahäkki-romaani oli todella koukuttava. Tiedätkö sen tunteen kun löydät kirjan, jota mietit heti herätessäsi ja illalla et malta mennä nukkumaan lukemiselta. Tämän tunteen olin jo itse ehtinyt unohtaa, mutta Läckbergin teos herätti tunteen uudelleen.
Teoksessa Fayen mies Jack pettää häntä ja Faye päättää kostaa tälle. Teoksella on niin paljon sanottavaa, etten tiedä mistä aloittaisin. Se kertoo vihasta ja kostosta, mutta myös ystävyydestä ja yhteisymmärryksestä. Se kertoo ihmismielen pimeistä syövereistä ja tunteista, joille ei mahda mitään. Se kertoo siitä, miten elävä ihminen voi mielessämme muuttua kuolleeksi tekojensa vuoksi.
Erityisesti kirjassa herätti huomiota se, miten se sivusi yrittäjyyttä. Tästä ei takakannessa puhuttu, mutta aihe kulki koko ajan mukana. Erityisesti Fayen oma älykkyys ja nopea nouseminen syvästä suosta herätti ihailua ja motivaation liekin myös itsessä. Päähenkilö tosiaankin luo ympärilleen feministisen voimaantumisen kaiun.
Jack kuvataan kylmänä, oikeastaan täysin välinpitämättömänä ihmisenä, jopa narsistimaisena. Tämä herättää miettimään, miksi Faye on mieheen alunperin rakastunut ja miksi hän ei halua eroa. Faye myöntääkin myöhemmin, että hän ei tiedä, mitä on miehessä nähnyt, mutta vasta kun mies on heikko. Faye halveksii heikkoutta ja sanoo oppineensa sen Jackilta. Kuitenkin hän näyttäisi olevan itse se, joka on alusta asti nähnyt heikkouden huonona asiana. Myös Faye on nimittäin jopa pelottavan vahva ja on valmis tekemään lähes mitä tahansa päästäkseen kostamaan. Hänellä on vain kaksi puolta, joko hän rakastaa toista ihmistä ja tekee kaiken tämän eteen tai vihaa ja pyrkii pilaamaan toisen elämän. Mutta mitä hän itse haluaa ja kuinka pitkälle hän on valmis menemään muiden tähden?
Xx Bella
Kommentit
Lähetä kommentti