Kirjat & tunteet

Laura Suomelan Tulppaanitoiveunia (2023) on viihdyttävä teos, joka sopii etenkin itseään ja viihdettä etsiville. Kukkaloiston kauneuden voi melkein nähdä ja haistaa, sillä niin osuvasti Suomela kirjoittaa leikkokukista. Tulppaanitoiveunia aloittaa Tampereelle sijoittuvan Blooming you -sarjan ja laitoinkin itse heti sarjan seuraavan osan varaukseen. Teos on myös sopivan lyhyt, noin 200 sivua, joten sen lukaisee kiireinenkin. Kuvaisin Suomelan romaania sympaattiseksi, piristäväksi ja keveäksi hyväntuulenlukemiseksi. Romaani nostattaa kuitenkin myös tunteita pintaan loppua kohti ja romaanin päähenkilöstä, Helenasta, on helppo pitää. Hän on empaattinen muiden ihmisten miellyttäjä, joka kuitenkin omassa mielessään on paljon tomerampi kuin antaa näkyä ulos. Häneen on myös helppo samaistua. Joskus toki Helena voi tuntua liiankin kiltiltä persoonalta. On kuitenkin mukava lukea positiivista vetreästi etenevää kuvausta kaiken arkielämän ruljanssin keskellä. Nelikymppinen Helena löytää vuosia s...

 Catherine Isaacin romaani Sekainen ihana elämämme (2019) on jännittävä ja hyväntuulinen lukukokemus. Romaani kertoo Alliesta ja hänen sukunsa historiasta. Kerronnassa vuorottelee Allien ja hänen parhaan ystävänsä Edin kokemukset reaaliajassa sekä historian tapahtumat, joissa kuvataan Allien isoäidin kokemuksia. Allie löytää salaperäisen kirjeen isoäitinsä luota, joka johdattaa hänet matkalle ja salaisuuksien äärelle. Allie lähtee Gardajärven rannoille Edin kanssa. Heidän välillään on jotain selittämätöntä, josta kumpikaan ei tunnu saavan kiinni. Edin suhde puolisoonsa Juliaan on vaakalaudalla ja Alliekin tuntuu sekoittavan hänen päätään. Romaanin kerronta on soljuvaa ja siinä pysyy hyvin mukana. Kerrontatapa sopii teokseen täydellisesti. Henkilöhahmot ovat moniulotteisia ja heihin pääsee hyvin tutustumaan. Julia esitetään kuitenkin oudon itsekkäänä ja narsistisena ja päähenkilö(t) täydellisinä. Tämä ehkä hieman häiritsi. Toisaalta tämä oli aika olennaista teoksen juonen kannalta,...

Mirkka Torikan omaelämäkerta  Rakas katastrofini (2023) on syvällinen kuvaus vaikeasta parisuhteesta, toisen ihmisen kannattelemisesta sekä elämisestä hometalohelvetin keskellä pienten lasten kanssa. Mirkka on ollut vahva jo pienestä pitäen:  "Opin, että jos hevonen uhkasi juosta laitumella päälle, ikinä ei saisi väistää, sillä se väistäisi todennäköisesti samaan suuntaan. Uhkaa kohti tuli aina kävellä suoraan." Mirkka näyttäytyy teoksessa sopeutuvaisena persoonana, joka mukautuu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kaupungissa on ollut mieluista asua, mutta hän muuttaa silti mielellään maalle, vaikka miehen vanhempien kalustuskaan ei omaa silmää miellytä. Mirkka joutuu vastaamaan perheestä ja kodista yksin, mutta senkin taakan hän suorittaa urheasti, ja toivoo parasta. Kun tietää ennestään, mitä tulee tapahtumaan, niin kaikki selittelyt voivat kuulostaa naiiveilta. Jälkiviisastelu on kuitenkin turhaa ja usein ihminen toivoo kaiken kääntyvän hyväksi lopulta. Mirkka yrittää kannat...

Laura Lenneksen Nainen 35  (2023) -romaanin päähenkilö Aava on vähintäänkin mielenkiintoinen. Aava jo nimenä viittaa avaraan, laajaan tai mereen. Jotenkin pidin siitä, miten teos suhtautuu rennosti mokailuihin. Aavalla on älytön itsevarmuus eikä hän tunnu häpeävän ja ujostelevan mitään. Muut ympärillä pyörittelevät silmiään, mutta Aava senkun porheltaa eteenpäin, tekee mistä pitää eikä välitä muiden mielipiteistä. Jotenkin Aavasta tulee mieleen ihminen kenellä on keskittymisvaikeuksia, ADHD tms, mutta ehkä se ei ole ollut teoksen tarkoitus. Lisäksi Aava esitetään ajattelultaan yksinkertaisena mutta sydämellisenä päähenkilönä, joka ei katkeroidu elämän koettelemuksissa. Hänen masentuneisuutensakin on jotenkin rentoa ja rempseää. Teos todellakin naurattaa ja ihmetyttää samaan aikaan. Alussa minulla kesti ennen kuin pääsin teoksen huumoriin mukaan ja teos lähteekin kunnolla käyntiin vasta joskus sadan sivun jälkeen, mikä on yleistä pitkissä kirjoissa. Aava on naistenlehtitoimittaja, j...

Olive Kitteridge (2008) kertoo Oliven ja hänen miehensä Henryn elämästä. Olive on jo eläkeikäinen ja teoksessa kerrotaan hänen mielenmaailmastaan sekä myös muiden henkilöiden elämästä hyvinkin tarkasti. Henry nauttii yksinkertaisesta elämästä ja on hyväuskoinen, kun taas Olive näkee ympärillään paljon negatiivista. Olive Kitteridgestä on tehty myös minisarja. Olive haluaisi nähdä enemmän poikaansa Christopheria eikä ymmärrä, miksi poika on niin etäinen. Oliven on vaikea nähdä omaa huonoa käytöstään muita kohtaan. Hän sanoo mitä sattuu sopimattomissa tilanteissa ja näyttäytyy muille liiankin uteliaana henkilönä. Kirjan suosion ymmärrän, koska päähenkilö on "piristävän" erilainen, kuten kerrontakin. Se käsittelee elämän raskaita asioita Oliven kautta tyynen rauhallisesti. Xx Bella  Elizabeth Strout - Olive Kitteridge (2008) Helsinki: Tammi 374s

Maria Peuran Esikoinen (2023) on niitä kirjoja, jotka jokaisen tulisi lukea. Peura on tunnettu tabuaiheistaan, ja tämän autofiktiivisen romaanin pystyvät herkemmätkin lukemaan. Teos koskettaa etenkin äitejä, ja on myös lohdullinen. Kirjan päähenkilö, Maria, on saanut pienestä asti kokea väkivaltaa ja toruja äitinsä suunnalta. Äidin rakkaus taas on ollut paras asia hänen lapsuudessaan, ja hän janoaa sitä edelleen keski-ikäisenä, kun äiti on jo vanha ja muistisairas. Hän haluaisi äidin muistavan tekonsa ja ehkä jopa pyytävän anteeksi, mutta toisaalta hän on hyväksynyt asian. Maria ei ole katkera, ei syyttävä, ei pettynyt. Hän on vain rakkauden kipeä ja pyrkii antamaan esikoispojalleen puolestaan hyvän ja hellän lapsuuden. Mutta poika sijoitetaan laitokseen. Teos kuvaa suoraan ja kauniisti traumojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. "Saan kirjeistä selville, että alussa äiti on rakastanut isää. Ja isä on rakastanut äitiä. Sanotaan, että lapsen todellinen koti on vanhempien parisuhd...